TOISENLAISTA KOULUNKÄYNTIÄ

Teuvo Veijalainen

Sata vuotta sitten perustettua Säyrylän koulua juhlitaan 15.9.2018 kello 13 alkaen entisen koulun ja viereisen HimosAreenan tiloissa. Entisen alakoulun luokkaan on pystytetty valokuvanäyttely, jossa on esillä 28 suurkuvaa koulusta, sen opettajista ja oppilaista. HimosAreenalla kuullaan tunnelmallista musiikkia harmonikalla ja tehdään nostalgiaretki koulun ensimmäisiin vuosikymmeniin.

KERTOKOULUSTA KANSAKOULUUN

HimosAreenalla katsomme ja kuuntelemme luvun ”Kouluvuodet” tekemästäni sähköisestä kirjasta. Kirjassa kerron Puukilan torpan nuorimman tyttären Ella Helmisen elämäntarinan. Oman paikallisvärinsä tähän multimediaesitykseen antavat Ellan Toini-sisaren Jämsän murteella esittämät tapahtumakuvaukset.

Vielä 1920-luvulla lapset kävivät 6-7 viikkoa kestävän kiertokoulun. Kiertokoulua pidettiin yleensä jonkin suuren talon pirtissä. Toinin koulunkäynti alkoi sananmukaisesti ”kiertokouilussa”. Hän ehti saada opetusta kolmessa eri talossa. Piilolan Heikki, Lehtisen Lauri ja Rauha Lehtonen kävivät kiertokoulua Toinin kanssa. Ellan lukulipusta eli hänen vuonna 1926 saamastaan kiertokoulutodistuksesta ilmenee, että hän edistyi tavaamisessa melko hyvin. Laskennossa, kirjoituksessa ja uskonnossa hänellä näyttää olleen vaikeuksia.

Ennen Säyrylän kansakoulun perustamista muutamat Yijälän kylän lapset kävivät koulua Seppolassa. Yksi heistä oli Uupulan Valte eli vuonna 1906 syntynyt Valde Valtonen. Siirtyessään vuonna 1918 Jokivarren koulusta Säyrylän koulun oppilaaksi hän oli 11-vuotias. Todistuksesta päätellen laskento oli Valdelle vaikea aine koulunkäynnin alussa.

Puukilan tyttärien koulutien seuraaminen on samalla kuvaus kansakoululaitoksen, erityisesti Säyrylän kansakoulun historiasta. Toini Helminen oli yksi vastavalmistuneen koulun ensimmäisen vuoden oppilaista. Puukilasta oli matkaa koululle vain vajaa kilometri, mutta siihen mahtui monta mutkaa etenkin keväisin ja syksyisin. Opettajina toimi alkuvuosina O.V. Leppämäki ja sittemmin hänen lisäkseen Hilda Vehkovuori. Heidän työtapansa poikkesi suuresti tänä päivänä käytettävistä. Kuri koulussa oli ankara.  Jaksoon sisältyvistä koulukuvista löytyy  kymmeniä paikkakuntalaisten tuntemia henkilöitä. Valokuvanäyttelyssä heitä saattaa olla toista sataa.

Ensimmäiset viisi vuotta koulu toimi Säyrylän talossa. Kaksikerroksinen, hirrestä rakennettu koulutalo valmistui vuonna 1923 Kuikan talon isännän lahjoittamalle maalle. Lenni Säyrylän vasemmalla puolella näkyvästä  Säyrylän talon ovesta kuljettiin sisään koulutiloihin ensimmäiset vuodet.

Parhaimmillaan Säyrylän koulun oppilasmäärä lähenteli sataa ja vielä 1960-luvun alussa oppilaita oli viitisenkymmentä.

KOULUMATKAT

Oppimisvaikeudet eivät olleet 1900-luvun alkupuolella ainoa ongelma koulunkäynnissä. Varsinkin pulavuosina monilapsisissa perheissä piti päättää aamuisin kuka saa käyttää tänään kenkiä. Esimerkiksi vuodelta 1920 olevassa koulukuvassa pari eturivin poikaa on tullut kouluun paljain jaloin. Tiet olivat enimmäkseen kivisiä kärrypolkuja. Talviaikaan kouluun tultiin metsien poikki suksilla. Yijälän kylän lapset soutivat kesäaikaan Patalahden yli kouluun. Talvella monet oikaisivat kouluun jäätä pitkin. Hankalinta kouluun kulkeminen oli heikkojen jäiden aikaan – ei päässyt jäätä pitkin eikä veneellä.

Patalahden yli johtanut riukusilta rakennettiin ilmeisesti 1920-luvun lopulla. Sekään ei ratkaissut kokonaan Säyrylänsalmen ylittämiseen liittyneitä ongelmia. Jäidenlähdön aikaan oppilaat kokivat muutamana aamuna ikävän yllätyksen. Tulva-aikaan osa matkasta piti kahlata. Toini ja serkkuni Mirja Koskinen, o.s. Salonen kertovat kirjassani koulumatkalla kohtaamistaan vaikeuksista.

Vuorten takaa ja Haapajoen perukoilta saattoi tulla matkaa kouluun yli kolme kilometriä ja koulukyytiä oli turha odotella.

KOULUMENESTYS

Kolme vuotta opettaja Leppämäen opissa paransi kovasti myös Valde Valtosen osaamisen tasoa. Päästötodistuksesta löytyy monta yhdeksikköä ja kasia.

Toini Helminen kävi Säyrylän kansakoulua kuusi vuotta (1923-29). Keväällä 1924 otetussa koulukuvassa näkyy Toinin lisäksi hänen vanhin veljensä Uuno Helminen. Sekä Toinin etrtä Uunon koulumenestys oli alkuvuosina vaatimatonta, mutta päästötodistuksessa heillä oli jo useita kiitettäviä arvosanoja. Loilon Osmo eli Osmo Tapanila kävi koulua samaan aikaan Toinin kanssa.

Ella Helminen aloitti koulunkäynnin alakoulun toisella vuosiluokalla 1927. Hän oli ahkera oppilas, joka omaksui uudet tiedot ja taidot nopeasti. Ella kävi Säyrylän koulua viisi vuotta. Keväällä 1932 annetussa päästötodistuksessa heikoimmatkin arvosanat ovat kaseja. Toinin vastaus kysmykseen, mihin tällaisella todistuksella pääsi, kuvaa hyvin tuon ajan arvoja.

Nuorimmalle Puukilan lapsista, vuonna 1929 syntynyneelle Lauri Helmiselle koulunkäynti ei maittanut lainkaan. Kirjassa Toini kertoo esimerkin Laurin omintakaisesta läksyjen hoitamisesta. Ottaen huomioon sen, ettei heidän vanhemmistaan kumpikaan osannut lukea, voidaan Puukilan lasten koulumenestystä pitää erinomaisena.

Koulun pihassa keväällä 1936 otetussa oppilaskuvassa näkyy kymmeniä henkilöitä, jotka me tunsimme heidän ollessaan 40-50 -vuotiaita. Nuorelta näyttävät Lahtisen Mirja, Patajoen Erkki, Santamäen Vaito ja Säyrylän Raija, monen muun tutun ohella.

Luvun lopussa luodaan silmäys Mäyrälän talon vaiheille. Tämäkin kuva on otettu vuonna 1936. Puukilan isäntäväki seisoo takarivissä vierellään Kalle Yijälä. Kuvan etualalla ovat polvillaan muun muassa Kaarin ja Helena Virhiä sekä Mirja Salonen.

Todistuksia sisältävän gallerian jälkeen vilkaistaan vielä vertailun vuoksi Arvo Salmelan ajoilta olevaa oppilaskuvaa. Koulun portailla seisovien oppilaiden joukosta erottuvat Kivistön Lahja, Roosin Inkeri, Säyrylän Olavi ja Vehkovuoren Ilpo, vain muutamia mainitakseni.

AINUTLAATUINEN TILAISUUS

Tässä muodossa näitä 28:aa koulukuvaa tuskin voit nähdä muualla. Multimediaesitys antaa meille käsityksen entisajan koulunkäynnistä. Kymmenet koulun entiset oppilaat löytävät kuvista itsensä. Tunnelmallinen harmonikkamusiikki ja humoristinen kupletti Pussilan suuren pojan painisaavutuksista helpottavat samaistumista tuon ajan elämään.

AINAKAAN TILANAHTAUS EI HAITTAA –  HIMOSAREENAAN MAHTUU 1 200 IHMISTÄ.

JOS RAASKIT LUOPUA VIIDESTÄ EUROSTA – SAAT KONKREETTISEN MUISTON TAPAHTUMASTA.

NÄHDÄÄN SÄYRYLÄNTIE 445:SSÄ ENSI LAUANTAINA. TERVETULOA!

(Himoksen Sanomat on julkaissut tämän normaalista julkaisutoiminnasta poikkeavan kolmiosisen artikkelin sponsoroidakseen Teuvo Veijalaisen tekemää työtä Säyrylän koulun ja Himos-seudun historiasta. Läpikotaisin peruskorjattu Säyrylän koulu toimii nykyään HimosLomien kokoustiloina ja sijaitsee HimosAreenaa vastapäätä).