Jämsä Cruising – hienoja ajopelejä torin täydeltä

Kuvat ja teksti: Mikko Hakonen

Kolmatta kertaa järjestetty Jämsä Cruising täytti toriaukion toinen toistaan hienommilla ajoneuvoilla. Kaikille harrasteajoneuvojen omistajille ja ystäville avoin tapahtuma veti paikalle myös runsaasti yleisöä. Nuorille tapahtuma tarjoaa ihmettelyn aihetta ja vanhemmassa väessä herättää  nostalgisia muistoja.

Tapahtumaan voi osallistua minkälaisella ajoneuvolla tahansa. Myös moottoripyöriä löytyi rivi torin laidasta. Vuosimalliakaan ei ole rajoitettu, saa tulla sillä pelillä mitä kukakin harrastaa, mutta ihan tämän päivän autolla ei sentään torille kurvailla.

Miehet tapahtuman takana ovat autoharrastajat Juha Mäenpää ja Veli-Matti Mäkinen. Kummankin tallista löytyy hienoja ajoneuvoja. Kuvassa Mäenpään Cadillac Eldorado Coupe vuosimallia 1975. Tässä autossa on 8,2 litrainen kone, mikä on isoin sarjavalmisteiseen autoon koskaan asennettu, miehet kertoivat. Näitä tapahtumia järjestämällä he haluavat saada kylälle ja torille vähän elämää. Hyvin saivatkin, sillä tällä kertaa esiteltävänä oli 75 ajoneuvoa. Seuraava Juhan ja Veli-Matin järjestämä Cruising on ensi vappuna.

Peltiä säästämättä on valmistettu myös oikeanpuoleisen herran Chevrolet Impala vuosimallia 1960. Tämän jutun kirjoittajan alkeellisen virheen vuoksi muistiinpanoista ei löytynyt omistajan nimeä. Sen verran tietoa löytyi että hän on yrittäjä ja autoharrastaja Jyväskylästä. (Asia korjataan, oikealle tolalle kunhan otat yhteyttä). Auton omistaja kertoi ostaneensa hienon ajokkinsa muutama viikko sitten Helsingistä nuorelta naiselta, jolla se on ollut pitkään. Tässä autossa on kokonaan uusi tekniikka, sisustus ja ilmajouset, joten alkuperäistä on vain kori, joka sekin on uudelleen maalattu. Omistajalla on useita muitakin vastaavia ajoneuvoja, joten kyseessä on vakava harrastus.

Lloyd Alexander TS vuosimallia 1960, kaappariovilla, on omistajiensa Risto ja Pirjo Tiinuksen silmäterä, joka löytyi netistä. Tuon ajan autokauppias mainosti autoa urheilullisena, mikä hädin tuskin satasta kulkevasta ajoneuvosta saattaa nyt tuntua aika hupaiselta. Toki autosta hienouksia löytyy, kuten kromilistat, lämmityslaite, tuhkakuppi ja oma peili myös matkustajalle. Tiinus laittoi pitkään seisoneen auton itse katsastuskuntoon. Nyt sitä ulkoilutetaan ainoastaan hyvillä keleillä muutaman kerran kesässä.

Alpo Sarajärvi kertoi ostaneensa 60-luvun Mossensa yli 10 vuotta sitten Turusta. Autolla oli ajettu vain 29 500 kilometriä, eikä sitä ole tarvinnut paljon laitella. Vesipumppu ja pakoputki on uusittu, muuten riittää, kun käy jarrut läpi joka vuosi ennen katsastusta. Me vanhemman ikäluokan ihmiset muistamme senkin ajan, kun tämmöinen Moskvitsh oli vain harvoilla, eikä teillä 50-60 luvun vaihteessa kovin paljon muita merkkejä näkynytkään. Mosse oli lähes ainoa tavallisen ihmisen tavoiteltavissa oleva auto ja maksoi suunnilleen työläisen vuosipalkan verran.

Ismo Tallisen Opel Calibra 1995 edustaa sitten vähän toisenlaista harrasteautoilua. Paremmin rata-ajoon soveltuvalla menopelillä voi ajella vain kesällä, eikä kovin huonoille teille ole matalalla ajokilla asiaa. Tallinen kertoo laittaneensa itse auton ulkonäön, lokasuojien levitykset ja teippaukset. Auto kulkee herkästi yli kahtasataa, mikä on Ahveniston moottoriradalla kokeiltu. Normiajoa tulee alle 5000 kilometriä kesässä, eikä tätäkään namua lähdetä sadekeleillä tuulettamaan.

Lindroosin suku tunnetaan Jämsässä kovista ja menestyneistä rallikuskeistaan. Esa Lindroos toi näytille pari Historiric Rally -ajokkiaan. Etualalla oleva Sumbeam Avengwer 1600 GT on itse rakennettu ykkösryhmän virityksillä. Tosin auto on jo eläkkeellä, sillä Esa ajelee nykyisin Historic ralleja Toyotalla, joka jäi nyt talliin. Kaikkiaan hänellä on neljä ralliautoa. Sumpilla on ajettu kaikki ne rallit, mitä takaikkunan tarroissa näkyy ja niitä löytyy lisää vielä auton toiselta puolelta. Pyttyjä on kotona niin pitkä rivi, että uutta hyllyä pitäisi taas suunnitella.

Volga 21 vuosimalli 1966 on Eino Mykkäsen silmäterä, jonka mies on omistanut 15 vuotta. Hän kertoo ostaneensa autonsa 2000-luvun alussa Pietarista. Hienokuntoinen auto löytyi sikäläisten tuttavien avustuksella. Volgalle ei ole tarvinnut tehdä mitään isompia. Sillä ajetaan kesäisin pikkureissuja.  Tämän jutun kirjoittajassa Volga kirvoittaa paljon muistoja. Naapurin pojat saivat viikonloppuisin isänsä auton käyttöön ja lukuisat tanssireissut tuli silloin samanlaisella Volgalla heitettyä.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä esitellään Jere Siekkisen (kuvassa oikealla) Datsun 100 A, vuosimalli 1978. Se on viime aikoina toiminut hänellä ”melkein käyttöautona”. Keskustelukumppanina kuvassa on Antti Heinävaara, joka tietää kaiken Datsuneista. Jere kertoi ostaneensa Datsuninsa tänä kesänä. Hyvää kuntoa selittää se, että kyseinen yksilö on ollut Autopalessa näyttelyautona 10 vuotta sen jälkeen, kun se oli ensin huolellisesti entisöity. Pienellä laitolla auto hyväksytään lähiaikoina museokilpiin.

Datsun 100 A on auto, jolla on oma sijansa myös tämän kirjoittajan muistoissa. Se oli ensimmäinen auto, jonka nuori sahatyöläinen pystyi pankin avustuksella ostamaan uutena. Myöhemmin tuli sitten vielä toinenkin ennen siirtymistä muihin malleihin. Heinävaaran tietoihin perustuen vuosi oli 1973, koska silloin tuli kauppoihin ensimmäinen malli isoilla takavaloilla. ”Satikka” oli siihen aikaan todella edistyksellinen auto, etuveto, jonka poikittain sijoitettua moottoria ihmeteltiin. Uutta oli myös nuorten miesten puheissa ”mimmikippi” eli vivusta kaatuvat etuistuinten selkänojat, jonkalaisia ei aikaisemmin oltu autoissa nähty.