Vesillä Isojärven kansallispuistossa

isojärvi1

Isojärven kansallispuistoon voi tutustua myös veneilemällä tai meloen. Nokipohjassa sijaitsee laskuluiska ja pysäköintipaikka autolle. Täältä löytyy hyvä kartta: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/isojarvifin.pdf

Puiston sydänosa on Isojärven eteläpuolinen yhtenäinen maa-alue, johon kävijöille rakennetut palvelut on sijoitettu. Isojärven pohjoisrannalta puistoon kuuluu vähäisempi määrä hajanaisia alueita. Isojärven rannat ja saaret ovat yksi keskeinen osa aluetta, ja jo perustamisvaiheessa rantojen luonnontilaisena säilymistä pidettiin tärkeänä. Kansallispuiston pinta-ala on 2100 ha.

Isojärven pohjoisrannalla sijaitsevasta Luutsaaresta osa kuluu kansallispuistoon. Saari mainitaan vanhoissa kartoissa nimellä Majasaari. Sen kautta on kulkenut hämäläisten vanha eräreitti kohti Päijännettä. Luutsaari-niminen tila myytiin vuonna 1993 ja osa siitä liitettiin kansallispuistoon. Bruno ja Antti viljelivät tilaa vanhanaikaisin menetelmin vuoteen 1989 saakka, ja siellä on säilynyt niitty- ja ketokulttuurilajeja, joille ei enää ole elintilaa tehostuneessa maanviljely- ja karjanhoitokulttuurissa. Näitä uhanalaisia lajeja hoidetaan pitämällä niityt ja kedot avonaisina niittämällä ja laiduntamalla.

Vuonna 1833 kahdeksan talon nuottakunta rakensi Luutsaaren eteläkärkeen Kalapirtin syyskalastuksen tukikohdaksi. Kalapirtille saapui mies jokaisesta nuottakuntaan kuuluvasta talosta pyytämään ja suolaamaan kalaa talven varalle ja siellä viivyttiin useita viikkoja ennen järven jäätymistä. Kalapirtillä on jäljellä paitsi hieno tunnelma, vanhaa kalastukseen liittyvää esineistöä, ja kokonaisuutta hoidetaan museon tapaan. Avain on Luutsaaren Kalapirtin Kannatusyhdistyksen hallussa, jolle rakennukset ja niiden hoito kuuluvat.  (Lähde: Ultra -lehti, Anne Jokinen. Koko artikkeli täältä: http://www.ultra-lehti.com/lehdet/art-02056-Isojarvi.html )

Isojärvi on yli 20 km pitkä, vuonomaisen kapea järvi, jonka syvin kohta on 80 metriä. Tässä artikkelissa Isojärveä veneilijän ja valokuvaajan silmin.

Erämaisella Isojärvellä elää monipuolinen linnusto. Silkkiuikku ja telkkä kuuluvat vakioasukkaisiin.

90 -vuotiaan Heikki Ounin verkkoon on uinut siika. Järvessä elää pienten järvien tavanomaisen kalakannan lisäksi muikkua ja heikko luonnontaimenkanta, joka luonnollisesti on rauhoitettu. Lisäksi järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta (rasvaevät leikattu), nieriää sekä planktonsiikaa. Kalastuslupa ym. tietoutta täältä: http://www.kalapaikka.net/isojarvi_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_kuhmoinen___51460.asp

Isojärven maisemissa silmä lepää. ”Kansallispuiston karuilla vesillä viihtyvän kuikan huuto kaikuu viestinä menneisyydestä. Kuikkalinnut ovat Euraasian linnuista evolutiivisesti varhaisimpia. Loppukesän hämärtyvässä illassa syyssoitimelle kerääntyneen kuikkaparven konsertti virittää kuulijan alkukantaiseen ja erämaiseen tunnelmaan puiston hiljaisilla rannoilla”, kuvailee Anne Jokinen tunnelmia järvellä. (Kivellä istuva lintu ei ole kuikka).

Joutsenen ja kalalokin tunnistaa jokainen Isojärvellä veneellä tai kanootilla liikkuva. Isojärven krokotiilien näkeminen vaatii hiukan mielikuvitusta.

Tietoa Isojärven kulkuyhteyksistä, retkeilyreiteistä ja lähtöpisteistä löydät täältä: http://www.luontoon.fi/isojarvi/kartatjakulkuyhteydet

Aikaisempi (11.5.2016. päivitetty) artikkeli Isojärven kansallispuistosta: http://himoksella.info/2014/05/15/isojarven-kansallispuisto-2/

Tarinaa Huhtalan torpalta täältä: http://himoksella.info/2015/08/25/kesapaiva-huhtalan-torpalla/