Luontoretkellä Palvialla

palvia1

Palvian luontopolku on 3,4 kilometrin pituinen, pääosin Natura-alueella kiertävä ja tätä kirjoitettaessa oman onnensa varaan jäänyt retkeilyreitti. Alueen maat omistaa Metsähallitus. Osa maista on Jämsänkosken metsäoppilaitoksen käytössä, joka myös ennen Naturan tuloa suunnitteli ja rakensi reitin.

Luontopolku löytyy Palvian järven ja metsäoppilaitoksen omistaman kämpän lähituntumasta. Lähtöpaikka on Palviantien varressa, missä on pysäköintitilaa ja reitin opastetaulu.

Opasteviitta ohjaa viereisen tien ylitse metsään, mistä sinisin maalimerkein merkitty reitti lähtee. Kyseessä on ympyräreitti ja polku edelleen selvästi näkyvissä, vaikka sitä ei kovin paljon ole viime aikoina kuljettukaan. Polun varrella on ollut luontokohteista kertoneita opasteita, joista osa on jo tippunut maahan.

Reitillä sijaitseva Ryönänkases on luonnonsuojelulailla rauhoitettua vanhaa aarnimetsää, joka kuuluu Suomen Natura 2000 -kohteisiin vanhan metsän biotooppinsa ja siellä esiintyvien harvinaisten lintu- ja kasvilajiensa johdosta. Suuri osa kuusivaltaisesta metsästä on kasvunsa lopettaneita, osin pystyyn kuolleita puita. Ne tarjoavat runsaasti ravintoa ja pesäpaikkoja pöllöille, tikoille ja muille kolopesijöille.

Alueella on myös runsaasti maapuuta kasvuympäristöksi erilaisille sienille, toukille bakteereille ja muille lahottajille, mikä takaa pieneliöstön runsaan menestymisen. Ryönänkases on osa Natura 2000 -kohteeksi hyväksytystä Pitkäjärvenvuoren metsäalueesta.

Tarkkasilmäiselle reitin varrelta löytyy monenlaista mielenkiintoista katseltavaa. Känkkyräkoivu on yksi maamerkeistä. Runsas naava puiden oksilla kertoo puhtaasta ilmasta. Muurahaisten ja toukkien taidetta voi ihailla kuivuneissa rungoissa tai ammoin sitten kaatuneista puista muistuttavissa kannoissa.

Metsän henki vai noitako se siinä puun kyljessä irvistelee? Polulla voi tavata myös vastaantulijan. Kunnioittava asenne metsän omia asukkaita kohtaan on paikallaan.

Reitin varrella, suunnilleen puolessa välissä sijaitsee kota ja lammen toisella puolella maapohjainen laavu tulipaikkoineen. Tätä kirjoitettaessa polttopuusuojat olivat lähes tyhjillään, joten makkaranpaistoklapeja kannattaa sujauttaa reppuun mukaan. Puiden katkominen luonnosta on kiellettyä. Taukopaikat ovat muuten hyvässä kunnossa.

Osa soista on varustettu pitkospuilla. Alueella on myös muutama vuosi sitten Metsähallituksen ja metsäoppilaitoksen yhteistyönä ennallistettu suo. Ojat tukkimalla suon normaali vesitalous palautettiin alkuperäiseksi. Patoamalla aikaan saadun tekojärven aikoinaan komeat sillat ovat sortuneet. Lammessa elää ruutanoita ja muuta tavallista järvikalaa. Aikoinaan istutetut karpit ovat tiettävästi siitä hävinneet.

Alueen metsät ovat suureksi osaksi kuusivaltaisia mustikkatyypin kankaita ja suot reheviä korpia, nevakorpia sekä osaksi karuja mäntyvaltaisia rämeitä. Satoja vuosia sitten eläneet ja kaatuneet puut tarjoavat yhä tärkeän elinympäristön lukemattomille hyönteis- ja kasvilajeille. Vielä näkymättömiin maaduttuaankin ne tarjoavat ravinteita uusille puusukupolville. Syksyisin Palvian metsät ja suot tuottavat runsaita satoja sieniä ja marjoja ihmisten poimittaviksi.

Toivottavasti Metsähallitus muistaa myös tämän retkeilyreitin tulevia kunnostuskohteita suunnitellessaan.

Kartta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=407139&y=6877198&srs=EPSG:3067&text=Palvian+luontopolku&scale=8000&action=link&mode=&lang=fi

Retkeilijän kokemuksia: http://jalkaisin.blogspot.fi/2014/09/palvian-luontopolku-jamsa.html