Retkeilykohde Synninlukko

synninlukko1

Synninlukko on yli 200 metriä pitkä rotkolaakso Jämsänkosken takana Haaralankankaalla. Viitisenkymmentä metriä leveä ja 10-20 metriä syvä murroslaakso on graniittista syväkiveä, geologien mukaan yli 1800 miljoonaa vuotta vanhaa muinaisen vuorijonon ja Keski-Suomen graniittilaatan raja-aluetta. Rotkossa vallitsee mikroilmasto, joka tasaa korkeimmat lämpötilahuiput niin kesällä kuin talvellakin. Myös ilman kosteus on ympäröiviä avoalueita suurempi.

Jämsän kaupungin ja Jämsän seudun luonnonystävät ry:n toimesta kohteeseen on järjestetty opastuskylttejä. Luonnonystävät tekee toisinaan Synninlukkoon myös opastettuja kaikille avoimia retkiä. Tätä kirjoitettaessa yhdistyksen puheenjohtaja on Sari Jussila (kuva) ja nettisivut löytyvät täältä: http://www.sll.fi/keski-suomi/jamsa

Rotkon mikroilmaston ansiosta siellä kasvaa lehtokasveja kuten lehtoarho, velhonlehti, käenkaali, metsäorvokki, sekä oravan-, konnan- ja sudenmarja. Lohkareilla kasvaa myös rauhoitettu hajuheinä. Kasveista kerrotaan kulkureitin varrelle sijoitetussa infotaulussa.

Jyrkkien kallioseinämien raot tarjoavat valuvan veden ja suotuisan ilmaston kanssa erinomaisia kasvupaikkoja monille sammallajeille. Mielenkiintoisia ovat myös valuveden vuosimiljoonien aikana kiveen syövyttämät juonteet, kun kovempi aines on kuvioita muodostaen jäänyt muusta pinnasta koholle .

Kansan suussa on vuosisatoja kulkenut tarina, jonka mukaan Synninlukon lähde on niin syvä, että sinne pudonnut mullikka löytyi myöhemmin Jämsänjoesta ja toisen version mukaan peräti Päijänteestä saakka. Tosiasiassa lähde on vain matala lammikko, jonka vesi ei ole suoraan otettuna juomakelpoista. Tarinoiden mukaan rotko toimi Ison vihan aikaan väestön piilopaikkana. Lukko nimessä on tarkoittanut Hämeen murteessa umpireunaista rotkoa. Synninlukko todennäköisesti viittaa jonkun syntymään, eli on synnyinlukko. Siis jonkun vainoja paenneen henkilön syntymärotko.

Kansantarujen mukaan rotko on toiminut myös lymypaikkana rosvoille, jotka vaanivat tien varressa matkalaisia sekä ryöstelivät taloista viljaa ja karjaa.

Kasveille suotuisa ilmasto näkyy myös saniaisten runsautena. Polut alueella ovat kohtalaisen helppokulkuisia, mutta rotkon perältä ylös vievä reitti on vaikeakulkuisempi eikä sovellu liikuntarajoitteisille. Kuivaan aikaan laakson pohjalla selviää retkikengillä, muulloin jalkaan kannattaa vetää saappaat.

Rotkon takapäästä reunalle nousevan polun kautta pääsee Synninlukon vieressä sijaitsevaan pienempään rotkoon. Nämä polut ovat päärotkoa vaikeakulkuisempia. Reitin voi myös suunnitella niin, että ensin kiertää kohteen reunojen päällä ja sitten laskeutuu pohjalle tutustumaan.

Ajo-ohje Jämsän keskustan suunnasta: Pääskysmäentieltä käännytään Miekkainpetäjän hautausmaan jälkeen vasemmalle Haaralantielle jota ajetaan niin pitkään, että betoniaseman jälkeen tulee vasemmalle osoittava kyltti, jossa lukee Synninlukko. Synninlukontietä ajetaan noin kilometri, kunnes vastaan tulee pysäköintilevike. Siitä lähtevä opastettu reitti ei sovellu hyvin autoiluun, mutta pyörällä pääsee lähes perille saakka. Pysäköintialueelta kävelyä rotkon suulle tulee muutama sata metriä.

Täältä löytyy kartta: https://www.google.fi/maps/place/Synninlukko/@61.9066528,25.0053905,10.28z/data=!4m2!3m1!1s0x468f79a9d0e6ad2b:0x3b688771830d610c

Keski-Suomen retkipaikat löydät täältä: http://retkipaikka.fi/vapaa/keski-suomi/