Suomen ainoa hirvikartano

 

kalle partio, hirvi, matti-esko, 4-h kerholaiset, hirvikartano,

Himokselta kymmenkunta kilometriä Vaherin suuntaan sijaitseva Hirvikartano on ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen muutakin kuin soppaa ja soittoa.

Jos asiakkaat niin haluavat, ravintolakäyntiin sisältyy myös tilan kotieläinten esittely. Tavanomaisten lemmikkien sijasta tarjoutuu tilaisuus tutustua tarhoissa eläviin hirviin, kuusipeuroihin eli täpläkauriisiin ja poroihin. Hirvikartano on Suomessa ainoa eläintarha, jossa hirviä voi myös koskettaa.

Paikan omistavat Susanna ja Jouko Partio perheineen. Ravintolasalina toimii satoja vuosia sitten rakennettu maatalon pirtti, jonka näyttävin sisustuselementti on suuri kivilohkareista muurattu leivinuuni.

Eipä arvannut Heinäselän renki pirtin penkillä ruokaperäisillä köllötellessään, että jonakin päivänä saman kurkihirren alla aterioivat ihmiset maailman joka kolkalta.

– Hirvet valloittavat helposti mediassa kaiken huomion, mutta Hirvikartano on kuitenkin ensisijaisesti ravintola. Tarhaesittelyt ovat asiakkaillemme ylimääräistä ekstraa, muistuttaa talon emäntä Susanna Partio.

Kaikki ruoka tehdään omassa keittiössä. Susanna kertoo itse keräävänsä sienet ja marjat, paikkakunnan tuottajilta ostetaan juurekset ja muutenkin pyritään käyttämään lähituotteita niin paljon kuin mahdollista.

Vaikka ruokalistalta löytyy hirven lihasta tehtyjä ruokia, oman tarhan eläimiä ei teurasteta eikä syödä. Se on eläintarhan lupaehdoissakin kiellettyä, mutta ei lemmikkejä pakastearkkuun laitettaisi muutenkaan.

Hirvetkin ovat yksilöitä. Jokaisella on omat luonteenpiirteensä. Osa on lutuisia ja seurustelevat ihmisten kanssa mielellään, kaikki eivät kävijöistä niinkään perusta. Parhaiten oman ”hirveytensä” on säilyttänyt ensimmäisenä tarhaan tuotu Annikki, joka ei tapaa seurustella muiden kuin hoitajiensa kanssa.

 

Jo ennen tarhan perustamista ja lupien saamista Susanna ja Jouko Partio opiskelivat alaa ja perehtyivät tarhaeläinten ja hirvien hoitoon muissa eläintarhoissa. Nykyisin myös perheen poika Paavo Partio ja hänen elämäntoverinsa Asta Hietala ovat alan koulutuksen hankkineita villieläinten hoitajia.

Hirvikartanolla asustaa tätä kirjoitettaessa kolme hirveä. Hirvineiti Annikki sekä komeat urokset Jorma ja Matti-Esko. Hirvien määrä vaihtelee vuosittain vasatilanteen mukaan. Myös muissa eläintarhoissa on nykyään Hirvikartanolla syntyneitä eläimiä.

Hirvien lisäksi tarhoissa elelee joukko täpläkauriita ja kaksi poroa. Suomeen täpläkauris tuli 1930-luvulla ja silloin sen nimi oli kuusipeura.

Kauriiden koko, sarvien ominaisuudet ja ennen muuta väritys vaihtelevat kaurisesiintymästä toiseen. Myös käyttäytymisessä voi olla kesytyksen mukanaan tuomaa ainesta.

Täpläkauriin karvapeite on useimmiten kesällä punaruskea, valkotäpläinen, talvella yksivärisemmän harmaanruskea – väreissä esiintyy muuntelua mustasta valkoisiin albiinoihin.

Kesällä 2015 syntynyt vasa on perinyt isänsä tumman värin. Kuvassa vasalla ikää vain vuorokauden verran. Ensimmäiset päivänsä vasa viettää enimmäkseen lepäillen. Emo alkaa aktiivisen imettämisen vasta muutaman päivän kuluttua syntymästä.

Mitään vähätöistä hommaa oman eläintarhan pito ei ole. Joka kesä pitää hankkia mm. 4000 kerppua, eli kuivattua lehtipuun oksanippua. Onneksi omalta seudulta löytyy tähän osaavat ja ahkerat tekijät, Partiot kiittelevät.

Asiakkaan kiinnostuksesta riippuen hirvitarhan esittelykierros kestää 15-30 minuuttia ja on pääruoan ostaneille ilmainen. Tarhoille saa mennä ainoastaan henkilökunnan ohjauksessa.

Hirvikartanon mailta löytyy myös iso lattialämmitetty kota, joka soveltuu erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi yritys tuottaa catering- ja ohjelmapalveluja.

Hirvikartanon löydät täältä:  http://www.hirvikartano.fi/